Seppo Kärkkäinen Riihitien ateljeessa. Kuva: Hannu Hyrske
Taidemaalari, abstraktin geometrisen taiteen tinkimätön tutkija ja taiteilijoiden edunvalvoja Seppo Kärkkäinen kuoli 10.6.2022. Taiteilija oli yksi Järvenpään Riihitien ateljeerivitalohankkeen käynnistäjistä ja asui siellä kuolemaansa saakka. Taiteilijan teoksia nähdään syksyllä Elämää ja taidetta Riihitien ateljeerivitalossa -ryhmänäyttelyssä.
“Vierailin alkukesällä 2022 haastattelemassa taiteilija Seppo Kärkkäistä syksyllä Järvenpään taidemuseolla avautuvaa Riihitien ateljeerivitalosta kertovaa näyttelyä varten. Kärkkäinen oli vuonna 1967 Järvenpäähän valmistuneen Kirmo Mikkolan suunnitteleman ateljeerivitalon alulle panevia voimia. Taiteilija esitteli ateljeessaan syntyneitä maalauksia ja muisteli Riihitien ateljeerivitalohankkeen vaiheita.”, Järvenpään taidemuseon yleisötyön amanuenssi Pinja Petäjä kertoo.
Vapaan taidekoulun kasvatti ja konstruktivisti
Pielisjärvellä syntynyt Seppo Kärkkäinen aloitti taideopintonsa Vapaassa taidekoulussa 1956 opettajinaan Sam Vanni ja Unto Pusa. Pusan erikoisluokan oppilasta muodostui Ryhmä 4, johon kuuluivat Kärkkäisen lisäksi Tor Arne (1934), Erkki Hienonen (1933–2020) ja Kauko Hämäläinen (1928–1986). Ryhmää yhdisti konstruktivismi, eli sellainen ei-esittävä taide, jonka keskiössä on maalauksen rakenne. Kärkkäinen debytoi ryhmän ensinäyttelyssä 1959 Bäcksbackan Taidesalongissa. 1970-luvulla Kärkkäinen oli mukana myös Dimensio-taiteilijaryhmässä sekä 12 taiteilijaa -ryhmän näyttelyissä. Hän esiintyi myös kansainvälisissä konstruktivismi-näyttelyissä sekä piti näyttelyitä muun muassa Galerie Artekissa.
Kärkkäinen avioitui opiskelutoverinsa Outi Ikkalan (1935–2011) kanssa vuonna 1960. Riihitiellä taiteilijapariskunta jakoi ateljeen ja maalasi siellä usein selät vastakkain, toinen toisensa ateljeekriitikkoina toimien.
Opettajalla ja ystävällä Sam Vannilla oli suuri vaikutus Kärkkäiseen. Hän avusti Vannia seinämaalausten työstämisessä ja toteutti myöhemmin myös itse teoksia julkiseen tilaan, kuten seinämaalauksen Hakaniemien virastotaloon 1976. Seppo Kärkkäinen tunsi laajasti taidetta ja sen historiaa; häneen vaikuttivat merkittävästi mm. Victor Vasarely, jonka hän myös tunsi henkilökohtaitaisesti sekä geometrisen abstraktion pioneeri Sophie Taeuber-Arp, kreikkalainen säveltäjä-arkkitehti Xenákis ja hollantilaisen taiteen mestari Jan Vermeer.
Kärkkäinen tutki taiteessaan väriä, muotoa ja niiden aikaansaamia liikevaikutelmia katsojan verkkokalvolla. Maalaukset syntyivät tarkasti sommitellen ja usein teippiä ja viivoitinta käyttämällä. “Ateljeevierailulla näin Kärkkäisen juuri valmistuneita teoksia, joissa hän oli kääntänyt maalauskankaan vinottain ja edelleen märkä maali hehkui kirkkaissa keltaisen sävyissä”, kertoo Petäjä.
Opettaja ja edunvalvoja
1970-luvulta eteenpäin Kärkkäinen käytti energiaansa taiteilijoiden etujen ajamiseen. Kärkkäinen oli mukana asiantuntijana Valtion taideteostoimikunnassa, toimi Taidemaalariliiton puheenjohtajana, Taiteilijaseuran varapuheenjohtajana sekä Taideakatemian hallituksen jäsenenä. Hän opetti Taideteollisessa korkeakoulussa aina vuoteen 1995 saakka.
Seppo Kärkkäinen vaikutti järvenpääläiseen kulttuurielämään monella tavalla; Järvenpäähän perustettiin 1960-luvun lopulla kulttuurilautakunta, johon kuuluivat mm. Seppo Kärkkäinen, Outi Ikkala ja säveltäjä Paavo Heininen (1938-2022). Taiteilijat perustivat kaupunkiin monitaiteisen tapahtuman nimeltään Art-Farmi, jota järjestettiin 1960–70-lukujen taiteessa Seutulan kartanon navetassa.