Kuva: Sanni Tunturipuro
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2021 alussa teettämän taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoille suunnatun koronakyselyn mukaan suomalaiset kulttuuri-instituutit ovat selviytyneet koronapandemian tuomista haasteista huolimatta pääsääntöisesti hyvin.
Kyselyn mukaan suurin vaikutus koronapandemialla on ollut instituuttien yleisölle suunnatuissa fyysisissä tiloissa tapahtuvaan toimintaan. Instituuteista kaikki kertoivat, että fyysisiä tiloja kohdemaissa on jouduttu sulkemaan pandemian vuoksi, mutta samaan aikaan koettiin, että kriisi on pakottanut instituutteja miettimään toimintaa uudella tavalla ja luonut mahdollisuuden toiminnan nopeaan kehittämiseen ja uudistamiseen.
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteista koostuva instituuttiverkosto nähtiin tärkeänä voimavarana ja tukena, ja uusia sisäisiä yhteistyömuotoja halutaan tuoda osaksi instituuttien työtä myös pandemian jälkeen. Vastauksissa nostettiin esiin instituuttiverkoston yhteistyöorganisaation Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n keskeinen rooli, varsinkin koronapandemian aikana.
”Koronapandemia on luonut yhä epävarmemman ja monimutkaisemman kansainvälisen toimintaympäristön instituuteille. Nopeat muutokset ja ennakoimattomuus hankaloittavat instituuttien toimintaa. Kuitenkin verkkopohjainen toiminta on tuonut mukanaan uuden ja laajemman kansainvälisen yleisön sekä uusia yhteistyökumppaneita”, kertoo Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n toiminnanjohtaja Tove Ekman.
Mukautumista ja oppimista
Vastauksissa tuotiin esiin myös taiteen ja kulttuurin vaikuttavuus yhteiskunnan ylläpitäjänä ja uudelleenrakentajana globaalin kriisin aikana. Kulttuuri nähtiin vastavoimana kansallisvaltioiden sisäänpäin kääntymiselle ja kansainvälisen yhteistyön vähenemiselle. Kulttuuri-instituuttien näkemyksen mukaan suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälisen näkyvyyden ja yhteistyöverkostojen turvaaminen on pandemian aikana ja sen jälkeen erityisen tärkeää.
Vastauksissa todettiin, että Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ovat pystyneet vastaamaan pandemian tuomiin haasteisiin nopeasti ja tehokkaasti. Instituuttiverkoston kansainvälisestikin ainutlaatuinen rakenne on mahdollistanut notkeita muutoksia toimintaan.
Kyselyn mukaan instituuttien on myös jatkossa voitava reagoida maailman muutoksiin ja yllättävästi muuttuviin toimintaedellytyksiin vauhdilla, mutta hallitusti. Tämä koskee yhtä lailla sekä rahoittajia että toiminnan toteuttajia.
Kyselyyn vastasi Suomen kolmestatoista kulttuuri-instituutista kaksitoista instituuttia. Kulttuuri-instituuttien työn ytimessä ovat kulttuurin ja taiteen kansainvälinen liikkuvuus, tapahtumien järjestäminen ja ihmisten väliset kohtaamiset. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkostoon kuuluu 17 eri puolilla maailmaa sijaitsevaa instituuttia, jotka edistävät suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä.