Tampereen päivän kunniaksi Tampereen kaupunki haluaa vuosittain muistaa Tampereen palkinnolla ja kultaisilla ansiomerkeillä erityisen ansioituneita henkilöitä, jotka elämäntyöllään tai toiminnallaan ovat edistäneet Tampereen kehitystä ja tamperelaisten hyvinvointia tai olleet lisäämässä Tampereen vetovoimaa Suomen suosituimpana kaupunkina.
Tänä vuonna Tampereen palkinto luovutetaan Eppu Normaali –yhtyeelle eli sen jäsenille Martti Syrjälle, Mikko Syrjälle, Aku Syrjälle, Juha Torviselle ja Sami Ruusukalliolle. Eppu Normaali on vuonna 1976 perustettu rock-yhtye, joka on tuottanut paljon itse sävellettyä ja sanoitettua musiikkia. Yhtyeellä on ainakin 15 platinalevyä ja useita DVD-tallenteita, heidän musiikkiaan on ollut elokuvissa, televisiossa ja näytelmissä. Yhtyeen jäsenet ovat vaikuttaneet laajasti myös muualla musiikin ja teatterin saralla.
Eppu Normaalilla on tärkeä rooli tamperelaisessa manserock-ilmiössä ja suomalaisessa rockmusiikissa. 1970-luvulta alkaen yhtye on vaikuttanut suomalaisessa nuoriso- ja populaarikulttuurissa luoden kansainvälisen kevyen musiikin rinnalle suositun ja pysyvästi kansallisen, korkealaatuisen musiikkityylin. Esimerkiksi Vuosi 85-musikaalista on tehty Tampereelle ennätysyleisön saanut teatteriesitys, kesäteatteriesitys ja elokuva. Yhtye on hienolla tuotannolla ja esimerkillään vauhdittanut monin tavoin Tampereen seudun musiikkielämää. Eppu Normaalin mukana on noussut myös menestyksellistä luovan alan yritystoimintaa, joka on synnyttänyt uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja Tampereen seudulle.
Tampereen palkinto on jaettu vuodesta 1959 lähtien ja sen on tähän mennessä saanut 68 henkilöä. Palkinto on vuodesta 1994 lähtien ollut Unto Hietasen Lähtevät kurjet -veistos.
Ansiomitalit viidelle ansioituneelle
Tampereen kaupunki myönsi myös viisi Tampereen kaupungin I luokan kultaista ansiomitalia huomionosoituksena merkittävistä yhteiskunnallisista ansioista Tampereen kaupungin hyväksi. Ansiomitalit myönnettiin Leivon Leipomolle, teknologiajohtaja Matti Sommarbergille, arkkitehti Erkki Karvalalle, elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaalle ja taidemaalari Pentti Kokolle.
Leivon Leipomon hallituksen puheenjohtaja Sanna Leivo ja toimitusjohtaja Harri Jaakkola jatkavat Leivon suvun leipomotoiminnan kunniakkaita tamperelaisia perinteitä. Tampere tunnetaan myös Rieväkylänä. Tampereella on ollut paljon pieniä leipomoita, joista parhaat ja parhaiten hoidetut ovat menestyneet pitkään. Leivon Leipomo on vanhin tamperelainen perheleipomo ja on toiminut Tampereella jo sata vuotta, nyt jo neljännen sukupolven vetämänä. Leipomon hapanleipätaikinan juuri on leipomon vuonna 1913 perustaneen Fanny Leivon äidin Johannan Leivon perintöä. Hän myi kotipakarinsa tuotteita kaupungin toreilla 1900-luvun alkuvuosina. Vastikään uuden sukupolven johtoon siirtyneessä Leivon Leipomossa on 120 työntekijää ja yritys on verkostoitunut nykyaikaisesti ja uudistanut tuotteitaan nykyaikaa vastaavaksi.
Cargotec Oyj:n teknologiajohtaja Matti Sommarberg palkitaan hänen merkittävistä ansioistaan tiede- ja teollisuuselämän hyväksi. Matti Sommarberg on pitkän linjan tamperelainen konepajamies. Hän on kulkenut Härmälässä sijainneesta lentokoneteollisuudesta uusimpaan, maailman huippua edustavaan työkoneklusteriin Cargotecin Hervannan teknologia- ja osaamiskeskukseen. Hän on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että Tampere on koneenrakennuksen piilaakso ja että uuden keskuksen taustalla on korkeatasoista paikallista osaamista sekä toimiva yritys-yliopisto –yhteistyö. Sommarberg on Fimecc Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä mukana Tampereen koneenrakennuksen innovaatiokeskus Konelan toiminnassa.
Arkkitehti Erkki Karvala palkitaan hänen merkittävistä ansioistaan yhdyskuntarakentamisen hyväksi. Hän on Arkkitehtitoimisto KSOY:n (nyk. AIHIO) perustaja ja johtaja viime vuosiin asti. Yhtiö on yksi Suomen suurimpia arkkitehtitoimistoja, enimmillään työntekijöitä on ollut 50. Karvalan toiminnassa ovat korostuneet suurten hankkeiden toiminnalliset ja liikenteelliset ratkaisut, taloudellisten realiteettien ymmärtäminen, liiketalouden ja rakentamisen kokonaiskuvan oivaltaminen ja yleensä aikaa kestävä rakentaminen. Hänen tunnetuimpia töitään ovat Tampereen Keskustorin uudistamisen ideointi, Iidesrannan kokonaisuus, Kansi ja Areena –hankkeen suunnittelu yhteistyössä Daniel Liebeskindin kanssa, kansainvälisestikin palkittu P-Hämppi, Palatsinraitti Tammerkosken rannalla kansallismaisemassa ja Aitolahden uusi kirkko. Hänen hankkeilleen on myönnetty kaksi kertaa Tampereen kaupungin Hyvän rakentamisen palkinto ja kolme kunniamainintaa. Hän on ollut myös uranuurtaja suomalaisen arkkitehtuurin viennissä muun muassa Venäjälle.
Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, valokuvaaja Johanna Vuoksenmaa palkitaan hänen työstään kulttuurin hyväksi. Hän on tehnyt elokuvia, televisiosarjoja ja käsikirjoituksia lapsille ja aikuisille vuodesta 1997 alkaen. Hänen töitään ovat muun muassa Rikospoliisi Maria Kallio, tv-sarja Kumman kaa, elokuva Nousukausi, tv-sarja Tahdon asia, lastenelokuva Onni von Sopanen, tv-sarja Klikkaa mua ja uusimpana elokuva 21 tapaa pilata avioliitto. Hän on saanut useita kansallisia palkintoja ja hänellä on ollut valokuvanäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Hänen kaikkia töitään leimaa tekemisen huolellisuus, ihmisläheisyys ja kansallinen kulttuuri.
Taidemaalari Pentti Kokko on toiminut taiteilijana jo 1970-luvulta lähtien. Hän on osallistunut kymmeniin yksityis- ja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja muualla Euroopassa. Hän kuvaa töissään erityisesti maisemia ja luontoa. Tamperelaisille hän on tullut tutuksi jo 30 vuoden aikana Amurin, Pispalan ja Pyynikin alueiden kuvaajana. Taiteilijauran ohessa hän on pitänyt myymälä-ateljeeta Hämeenpuistossa. Hämeenpuiston seudusta onkin muodostunut todellinen Tampereen ateljeekatu. Pentti Kokko on syyskuussa 60-vuotista toimintaansa juhlineen Pirkka-Hämeen kuvataiteilijoiden kunniajäsen. Kokon 70-vuotisnäyttely pidettiin Galleria Saskiassa vuonna 2008.