Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen puhuu Suomen elokuvasäätiön Elokuvavuoden 2015 avajaisissa 23.1.2015
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen antoi avajaispuheessaan tukensa av-alan kannustinjärjestelmälle.
Suomen elokuvasäätiön auditoriossa juhlistettiin tänään Elokuvavuoden 2015 avajaisia. Noin 300 elokuva-alan ammattilaista kokoontui kuuntelemaan juhlapuheita kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselta, elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohnilta ja elokuvaohjaaja Amir Escandarilta.
Avajaispuheessaan ministeri Viitanen iloitsi kotimaisen elokuvan hienosta menestyksestä ja nosti esiin mm. tekijänoikeuslakiesityksen sekä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän. Tärkeä päätös elokuva-alan kannalta oli myös elokuvatuen veropauden säilyminen, joka Viitasen mukaan on alan työllisyyden ja tuotantoyhtiöiden talouden kannalta välttämätöntä:
”Kulttuuripolitiikan näkökulmasta on täysin selvää, että tuotantotukea ei tule rinnastaa yleiseen yritystukeen. Elokuvasäätiöstä myönnettävä tuotantotuki, kullekin elokuvahankkeelle, arvioidaan aina kulttuurisin perustein.” kommentoi Viitanen. ”Taiteella ja kulttuurilla on laajemmat ulottuvuudet yhteiskuntaan kuin taloudellinen hyöty. Sen tähden taiteella ja kulttuurilla tulee myös olla erityisasema.”
Kulttuuripolitiikan lisäksi luovien alojen tulisi Viitasen mukaan olla osa myös elinkeino- ja työllistämispolitiikkaa: ”Meidän tulisi löytää uusia tapoja hyödyntää jo olemassa olevaa potentiaalia luovan kentän osaajissamme… Olisi syytä pohtia vakavasti esimerkiksi omaa Tekes-ohjelmaa luoville aloille.”
Myös elokuvatuotantojen kannustinjärjestelmä sai ministeriltä kannatusta: ”Alan kilpailukyky ja kasvu ja näiden myötä kotimaisen elokuvan mahdollisuudet ylläpitää parasta laatua, ovat pitkälti riippuvaisia maailmalla yleistyneistä kannustinjärjestelmistä. Ne näyttävät olleen viime vuosien merkittävin kansainvälisiä tuotantoja eri maihin ohjaava tekijä… Uskon, että kannustinjärjestelmä olisi juuri sen kaltainen toimenpide, jolla voitaisiin luoda uusia työpaikkoja, paitsi audiovisuaaliselle alalle myös palvelualoille. Se vahvistaisi kilpailukykyä ja toisi valtiolle verotuloja. Se vahvistaisi koko suomalaista elokuva-alaa.”
Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn puolestaan tarkasteli tervetuliaispuheessaan Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelman (2011–2015) toteutumista ja halusi erityisesi kiittää ministeri Viitasta hyvitysmaksujärjestelmän ”Gordionin solmun” ratkaisemisesta. Toimitusjohtaja kiitti myös eduskuntaa audiovisuaalisen alan erityistarpeiden ymmärtämisestä säilyttäessään elokuvatukien verovapauden. Krohn suhtautuu luottavaisesti siihen, että myös muut ohjelman tavoitteet etenevät hyvässä tahdissa.
”Uutena haastena on mukaan noussut elokuvalain valmistelu. Haasteenamme on säilyttää yksityisten rahoittajien luottamus kotimaiseen elokuvatuotantoon, yleisön luottamus kotimaisen elokuvan laatuun sekä tekijöiden ja kansan luottamus siihen, että julkista tukea jaetaan tasapuolisesti ja monipuolisesti.” Irina Krohn totesi. ”Pohjoismaisessa yhteiskunnassa suurin osa tieteestä ja taiteesta on julkisen rahoituksen piirissä, mutta molemmat tarvitsevat myös riippumattomuutensa päivän politiikasta. Elokuvasäätiö uskoo Opetus- ja kulttuuriministeriön vilpittömään haluun ratkaista haasteet alan parhaaksi.”
Parhaan pohjoismaisen dokumenttielokuvan palkinnosta Göteborgin elokuvajuhlilla ensi viikolla kilpailevan Tuulensieppaajat elokuvan ohjaaja Amir Escandari piti avajaisten perinteisen elokuva-alan puheenvuoron. Suuret suosionosoitukset saaneessa puheessaan Escandari kuulutti elokuvantekijöiltä rakkautta työtovereitaan ja tekemistään kohtaan sekä rohkeutta ottaa kantaa muuttuvan maailman tuomiin ongelmiin ja haasteisiin. Vaikka moni asia on elämässä helpompaa ja nopeampaa teknologian ansiosta vaatii maailmanluokan elokuvan tekeminen Escandarin mukaan edelleen hikeä ja vaivannäköä: ”Nostakaamme rohkeasti rima korkeammalla kuin mihin olemme tottuneet.”