Mestarin uusi albumi ”Valon lapsi” julkaistaan perjantaina 14.3.
Suosion merkkinä Reijo Taipaleelle on luovutettu kahdeksantoista kultalevyä ja kolme platinalevyä. Miehikkälään on myös nimetty Taipaleen tie. Tähän on vaadittu yli 10 000 keikkaa, kuusi miljoonaa ajokilometriä ja 40 albumia!
Reijo Taipale on ollut meille kaikille unelmien luoja, Valon lapsi niin kuin hän laulaa 14. maaliskuuta ilmestyvällä uusimmalla levyllään.
Reijo Taipale on elävä legenda, jonka levyjä on myyty huikeat yli miljoonaa kappaletta. Hänelle on luovutettu menestyksekkään uransa aikana peräti 18 kultalevyä ja kolme platinalevyä, mukaanlukien Topi Sorsakosken kanssa levytetty menestysalbumi ”Kulkukoirat”.
Taipaleen levytysura alkoi vuonna 1962 kappaleilla ”Aila” ja ”Yön hetket”.Puoli vuotta myöhemmin levytetty Unto Monosen ”Satumaa” toi nuorelle artistille pysyvän paikan tangosolistien eturivissä. Hän on esittänyt kappaletta yli 7000 kertaa, mikä kertoo klassikoksi muodostuneen kappaleen suosiosta.
Vuonna 1993 Taipale esiintyi Markku Pölösen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa ”Onnen maa”. Hän oli myös Iskelmä-Finlandia –palkinnon ehdokkaana vuonna 2007.
Tuure Kilpeläisen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama ”Valon lapsi” on levyn tuorein singlelohkaisu.
Taustaa
Reijo Taipaleen ura on vertaansa vailla. Vastaavaa ei löydy mistään, ei meiltä eikä maailmalta. Yli viisikymmentä vuotta laulajana on jo kumarruksen arvoinen suoritus, mutta kun siihen lisätään sana suosittuna, keikkataival on lyömätön. Reijon äänilevyura alkoi vuonna 1962, mutta esiintymisiä kotiseudulla Mehikkälässä ja Helsingissä oli jo sitä ennen kertynyt kunnioitettava määrä. Tie levystudioon kulki Rytmi-Tyttöjen ja Kullervo Linnan orkesterin kautta. Nuori laulaja ahersi päivät rakennuksilla ja lauloi illat. Linnan suhteilla Reijo pääsi Scandia-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa Jaakko Salo tajusi Reijon kyvyt.
Ensimmäinen levy, A. Aimon jo 30-luvulla laulama Aila ei vielä järisyttänyt valtakuntaa, mutta seuraava teki sen. Unto Monosen säveltämä ”Satumaa” oli levytetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1955, mutta Henry Theelin versio ei vielä herättänyt suomalaisten kaukokaipuuta. Siihen tarvittiin uusi tarttuva intro ja uusi laulaja.
Yksikään toinen suomalainen levytys ei ole saavuttanut vastaavaa asemaa. ”Satumaa” on saanut vuosien myötä kultinomaisen kaiun, sitä on ehdotettu virsikirjaan ja siitä on muodostunut kansan valitsema toinen kansallislaulumme. ”Satumaan” suosion syitä on monia, harras mollimelodia, unelma paremmasta: ”Aavan meren tuolla puolen, jossakin on maa.” ja tosiseikkojen hyväksyminen: ”Siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan.” Laulu kiteyttää sanoin ja sävelin suomalaisuuden perimmäisen olemuksen. Siinä on pohjaton usko tulevaisuuteen, rakkauden kaipuu, unelmointi ja luopuminen.
Satumaan menestystä seurasi katkeamaton ketju suosikkilevyjä: ”Tähdet meren yllä”, ”Kotiseutuni”, ”Monika, Monika, Monika”, ”Satu ruskeista silmistä”, ”Onnenmaa”, ”Olen saanut elää”, ”Niittykukkaset”, ”Elämän parketeilla”, ”Ruusu joka vuodesta”, ”Orvokkiseppele”, ”Virran rannalla”, ”Unta näin taas”, ”Jaksaa vanhakin tanssia” jne.
Suosion merkkinä Reijo Taipaleelle on luovutettu kahdeksantoista kultalevyä ja kolme platinalevyä ja Miehikkälään on nimetty Taipaleen tie. Tähän on vaadittu yli 10 000 keikkaa, kuusi miljoonaa ajokilometriä ja 40 älppäriä/CD:tä. Reijo ei ole unohtanut kotiseutuaan, vaan on esiintynyt Juhannuspäivänä 43 kertaa peräkkäin Miehikkälän Kreivinkalliolla. Sinä aikana hänen silmiensä editse on tanssinut monta sukupolvea. Mitkä syyt ovat mahdollistaneet tämän kaiken? Niitä on lukuisia, mutta jotkut tekijät nousevat yli muiden. Reijo ei ole koskaan noussut lavalle tähtenä vaan kaikkensa antavana viihdyttäjänä, iskelmätyöläisenä.
Hän on laulanut illan mittaan yli neljäkymmentä iskelmää, kun tähdet ovat vain käväisseet lavalla ja kiiruhtaneet uudelle keikalle.
Hänen tulkintansa on ollut koruton ja konstailematon. Hän on aina välttänyt muotimaneereja niin lauluvalinnoissaan kuin tulkinnoissaan. Hänen äänenkäyttönsä ja fraseerauksensa ovat korostaneet laulujen tekstiä. Hänen äänensä on pehmeä ja soinnukas ja hän on tehnyt sillä jokaisesta laulusta uskottavan ja omakohtaisen tarinan. Kun tähdet ovat tulleet, menneet ja unohtuneet, Taipaleen ura on kulkenut kuin kiskoilla. Yleisö on aina tiennyt mitä pääsylipun lunastamalla tulee saamaan, eikä se ole pettynyt.
Uskon että Reijo tulee jatkamaan levytyksiään ja keikkailuaan niin kauan kuin terveys sen sallii ja Luoja suo. Kun hän joskus sulkee mikrofonin lopullisesti,suomalaisille tanssilavoille syntyy täyttämätön aukko. Reijo Taipale on ollut meille kaikille unelmien luoja, Valon lapsi, niin kuin hän laulaa nyt ilmestyvällä uusimmalla levyllään.
Helsingissä 8.2.2014
Vexi Salmi