Kuva: Valtioneuvosto
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt taideneuvoston esityksestä elokuvaohjaaja, kuvaaja Pirjo Honkasalolle akateemikon arvonimen. Honkasalo vastaanottaa akateemikon arvonimen myöhemmin järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Taiteen akateemikkoja voi olla samanaikaisesti 11. Tasavallan presidentti myöntää akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle suomalaiselle taiteenharjoittajalle taideneuvoston esityksestä.
Muut taiteen akateemikot ovat taiteilija Eija-Liisa Ahtila, valokuvaaja Carl-Johan (Caj) Bremer, tekstiili- ja muotitaiteilija Vuokko Eskolin-Nurmesniemi, taidegraafikko Outi Heiskanen, kirjailija Kirsi Kunnas-Syrjä, tanssitaiteilija, professori Marjo-Leena Kuusela-Kitti, arkkitehti Juha Leiviskä, teatteriohjaaja Ralf Långbacka, kirjailija Hannu Mäkelä sekä kapellimestari Jorma Panula.
Taideneuvoston perustelut Honkasalon arvonimelle
Ohjaaja, kuvaaja Pirjo Honkasalo (s. 1947) on tunnettu elokuvantekijä ja maailmanlaajuisesti arvostettu dokumentaristi. Honkasalon elokuvallinen kertojanääni ja omalaatuinen muotokieli ovat tuottaneet poikkeuksellisen vahvoja elokuvia useiden vuosikymmenien ajan. Honkasalo on moninkertainen Jussi-palkinnon voittaja ja hänen elokuviaan on esitetty useilla maailman merkittävimmillä elokuvafestivaaleilla.
Pirjo Honkasalon pitkä ura dokumentti- ja fiktioelokuvien ohjaajana sekä elokuvaajana on poikkeuksellisen kansainvälinen. Hänen elokuvansa käsittelevät ihmisyyden syvintä olemusta ja sitä yleistä inhimillisyyttä, joka yhdistää meitä kaikkia. Hän ei elokuvissaan kaihda vaikeitakaan aiheita, kuten Melancholian 3 huonetta elokuvan (2004) kuvaus Venäjän ja Tšetšenian lapsien maailmasta sodan keskellä osoittaa.
Oman taiteellisen työnsä lisäksi hän opettanut tulevia elokuvantekijöiden sukupolvia ja osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteensa avulla. Pirjo Honkasalon kyky tarttua ajankohtaisiin aiheisiin ja puolustaa ihmisoikeuksia rikastaisivat Suomen taide-elämää akateemikon tehtävässä.
Taustaa
Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ilmoitti joulukuussa 2019 tasavallan presidentille luopuvansa akateemikon arvonimestä. Akateemikon arvonimi on siten tällä hetkellä kymmenellä ansioituneella taiteenharjoittajalla.