Kulttuuripalvelut ovat erinomainen väylä maahanmuuttajien kotouttamiseen, käy ilmi joulukuussa toteutetusta kyselytutkimuksesta. Suomessa on paljon jo käytännön tasolla hyviksi todettuja kotouttamisen toimintamalleja ja –ympäristöjä, ja erityisesti kulttuuripalvelut, kirjastot ja museot ovat tehneet alueellista kotouttamistoimintaa tuloksellisesti. Kotouttamista kulttuurin ja taiteen keinoin tekevät myös lukuisat paikalliset yhdistykset ja järjestöt.
Kyselyn kohderyhmänä olivat kunnissa ja yksityisellä sektorilla työskentelevät taide- ja kulttuurikentän ammattilaiset sekä kieliasiantuntijat. Suurin osa vastaajista on mukana kotouttamistoimissa työnsä kautta, mutta valtaosa on työnsä ohella myös vapaaehtois- tai harrastustoiminnassa.
Kulttuuripalveluiden tuottajat nostivat selkeästi esille tarpeen rakentaa yhteistyöverkostoja ja yhteisiä toimintamalleja. Lisäksi rahoitusta pitäisi suunnata enemmän käytännön toimintaan. Erittäin tärkeää olisi kuulla myös maahanmuuttajien omia toiveita ja tarpeita. Kyselyssä nousikin esille runsaasti käytännön työn kautta esille tulleita maahanmuuttajien toiveita. Monet ehdotuksista tukevat myös vaikeammin tavoitettavien maahanmuuttajanaisten mukaan saamista.
Kulttuuripalveluiden tuottajille ja asiantuntijoille järjestetään kevään aikana kerätyn tausta-aineiston pohjalta kaksi koulutusta, ensimmäinen Kouvolassa (viikolla 14) ja toinen Hämeenlinnassa (viikolla 16). Koulutuksien tarkoituksena on verkottaa alueellisia toimijoita ja käydä läpi toimintamalleja sekä antaa eväitä käytännön toteutukseen. Koulutuksissa yksi tärkeä painopiste on maahanmuuttajanaisten kotouttaminen ja toimintaan mukaan saaminen.
Kyselyn toteuttivat neljä akavalaista kulttuurialan ammattijärjestöä, Taiteen edistämiskeskus, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kuntaliitto.
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
Museoalan ammattiliitto MAL ry
Kuntien asiantuntijat KUMULA ry
Käännösalan asiantuntijat KAJ ry
Taiteen edistämiskeskus
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Suomen Kuntaliitto ry