Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta
Agricolan päivänä 9.4. juhlitaan suomen kirjakielen syntyä ja lukutaidon kehittymistä Suomessa. Mikael Agricolalla on ollut merkittävä vaikutus Suomen kansallisidentiteetille, mutta häntä ei tunneta erityisen hyvin: joka kolmas suomalainen ei osaa nimetä suomen kirjakielen isää. Viime vuonna julkistetun Agricola-leivoksen tuntee kuitenkin joka kymmenes suomalainen. Tulokset selviävät Suomen Pipliaseuran IRO Researchin kuluttajapaneelin kautta tehdystä tutkimuksesta (n=1000).
Huomenna Agricolan päivänä juhlimme suomen kirjakielen syntyä ja lukutaidon kehittymistä Suomessa. Suomalaiset eivät tunne Mikael Agricolaa erityisen hyvin. Agricolan merkityksestä kertoo kuitenkin se, että lähes 90 prosenttia Agricolan tuntevista pitää häntä merkityksellisenä henkilönä suomalaisuudelle ja Suomen kansallisidentiteetille.
– Kääntäessään Uuden testamentin suomeksi Agricola loi suomen kirjakielen ja edellytykset lukutaidon kehittymiselle Suomessa. Agricolan työllä on ollut merkittävä vaikutus koko Suomen opetus- ja kulttuuritoiminnalle. Harva tietää, että jopa 60 prosenttia Agricolan sanoista ja ilmaisuista on edelleen käytössä, Suomen Pipliaseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari kertoo.
Tutkimuksessa mitattiin myös Runebergin tunnettuutta suhteessa Agricolaan:
– On mielenkiintoista huomata, että vaikka Agricolaa ei yleisesti ottaen tunneta yhtä hyvin kuin Runebergia, on ikäjakauma Agricolan kohdalla tasaisempi. Agricola on Runebergia huomattavasti paremmin tunnettu myös alle alle 24-vuotiaiden keskuudessa, Huovari kertoo.