Jopa lähes puolet suomalaisista valitsisi nykyistä tai aikomaansa koulutusta luovemman alan. Lisäksi lähes 40 prosenttia kaipaa opintojen sisältöön enemmän luovuutta. Samalla yli 70 prosenttia kokee luovuuden tärkeäksi erottautumistekijäksi työmarkkinoilla, ja lähes puolet näkee työmarkkinoilla olevan tulevaisuudessa enemmän kysyntää luoville taidoille. Tulokset selviävät Adoben tuoreesta pohjoismaisesta tutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 2 008 15–25-vuotiasta henkilöä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta ajalla 24.7.–22.8.2013.
Adoben tutkimuksessa selvisi, että jopa 47 prosenttia suomalaisista valitsisi ehdottomasti tai todennäköisesti nykyistä tai aikomaansa koulutusta luovemman alan. Myös Ruotsissa (51 % vastanneista) ja Norjassa (49 %) tulokset olivat samansuuntaisia. Tanskassa ainoastaan 33 prosenttia vastanneista valitsisi nykyistä tai aikomaansa koulutusta luovemman alan. 41 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisista myös kokee, että turvatun työpaikan todennäköisyys vaikutti tai tulee vaikuttamaan koulutusalan valintaan erittäin tai melko paljon. Ruotsissa tutkimukseen vastanneista tätä mieltä on 42 prosenttia, Norjassa 41 prosenttia, mutta Tanskassa vain 26 prosenttia.
”Nuorten koulutustoiveiden ja varsinaisten koulutusvalintojen välillä on ristiriitaa. Nuorilla on intoa suuntautua luoville aloille, mutta lopulta eivät valitse luovien alojen opintoja. Pohjoismaissa näemme kuitenkin trendin, jossa luovien alojen osaajien tarve tulee entisestään kasvamaan”, sanoo Adobe Nordicin koulutussektorin markkinointipäällikkö Kati Rinne.
”On harmillista, että useammat nuoret eivät suuntaudu luoville aloille, varsinkin kun maailmantalouden ongelmat ovat osoittaneet, ettei turvatyöpaikkoja ole enää missään alalla. Pidemmällä aikavälillä tämä tarkoittaa, että Pohjoismaiden luovalle sektorille tulee vähemmän osaajia. Tämä on selkeä haaste, sillä useat kasvavista vientialoista Pohjoismaissa ovat juuri luovia aloja, kuten peliala, elokuvat ja musiikki”, sanoo KreaNord-ohjelman projektipäällikkö Therese Johansen. Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen KreaNord-ohjelman tavoitteena on edistää pohjoismaista yhteistyötä luovilla aloilla.
Opintoihin kaivataan luovia oppimismenetelmiä ja luovia aineita
Tutkimuksesta ilmeni myös, että 39 prosenttia suomalaisista vastanneista kaipaa opintoihinsa enemmän luovuutta. 15–19-vuotiaiden kohdalla osuus oli jopa 45 prosenttia. Myös Norjassa (40 % vastanneista) ja Ruotsissa (38 %) kaivattiin opintoihin enemmän luovuutta. Tanskassa 31 prosenttia vastanneista oli samoilla linjoilla. Kun suomalaisilta kysyttiin, mitkä tekijät voisivat lisätä opintojen luovuutta, merkittävimmiksi tekijöiksi nousivat luovia oppimismenetelmiä paremmin hyödyntävät opettajat (64 % vastanneista), lisää tilaa luoville aineille opinto-ohjelmaan (48 %) ja digitaaliset työkalut (37 %), kuten ohjelmistot verkkosisällön luomiseen ja kuvankäsittelyyn.
”Luovuudella on selvästi entistä enemmän kysyntää koulutuksessa. Entistä useamman oppilaitoksen tulisikin panostaa opiskelijoille tarjottaviin mahdollisuuksiin kehittää luovia taitoja”, Kati Rinne sanoo.
Luovuus on valttia työmarkkinoilla erottautumisessa
Adoben tutkimuksessa havaittiin, että merkittävä osa vastanneista kokee luovuudella erottautumisen opiskelutovereista tärkeäksi kilpailussa tulevaisuuden työpaikoista. Tärkeäksi (joko erittäin, melko tai jokseenkin tärkeäksi) erottautumistekijäksi luovuuden kokee 71 prosenttia suomalaisista tutkimukseen vastanneista. Norjalaisista jopa 78 prosenttia on tätä mieltä. Tärkeäksi luovuus koetaan myös Tanskassa (72 %) ja Ruotsissa (64 %).
Samalla 45 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisista kokee, että työmarkkinoilla on tulevaisuudessa nykyistä enemmän kysyntää luoville taidoille. Suomen tulos oli kuitenkin tutkimusmaista alhaisin, sillä osuudet olivat tätäkin korkeampia Ruotsissa (57 % vastanneista), Norjassa (54 %) ja Tanskassa (48 %).
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksen toteutti Adoben toimeksiannosta YouGov-tutkimusyhtiö. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 008 15–25-vuotiasta henkilöä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta ajalla 24.7.–22.8.2013. Suomesta tutkimukseen osallistui 506 henkilöä.