© Jouni Eerola, Musiikkiarkisto JAPA
Suomalaista musiikkielämää kohtasi 27.8.2015 suruviesti. Muusikko, säveltäjä, kapellimestari ja tuottaja Erik Lindström oli nukkunut pois kotonaan. Vuonna 1922 syntynyt Lindström oli suomalaisen jazzin suurimpia nimiä. Hänet valittiinkin itseoikeutetusti Suomen ensimmäiseksi jazzlegendaksi vuonna 2001.
Bassoa, vibrafonia ja pianoa soittanut Lindström oli mukana esimerkiksi Ossi Aallon ja Onni Gideonin orkestereissa ennen kuin hän perusti oman yhtyeensä, joka toimi vuosina 1951-1965. Yhtyeen laulusolisteina toimivat muun muassa Sinikka Oksanen, Annikki Tähti, Irmeli Mäkelä ja Helena Siltala.
Lindström soitti oman yhtyeensä lisäksi bassoa lukemattomissa levytyssessioissa. Hänen ammattitaitoonsa turvauduttiin myös silloin, kun Suomessa vierailleet ulkomaiset jazzmuusikot tarvitsivat luotettavaa säestäjää.
Erik Lindströmin sävellysura lähti lentoon vuonna 1952, kun Olavi Virta levytti hänen sävellyksensä ”Armi”, jota on soitettu myöhemmin Miss Suomi -kilpailuiden tunnusmusiikkina. Hän sävelsi myös Suomen ensimmäisenä kultalevynä pidetyn Annikki Tähden tulkitseman ”Muistatko Monrepos’n”. Muita Lindströmin kirjoittamia hittikappaleita ovat muun muassa Helena Siltalan ”Etkö uskalla mua rakastaa”, ”Pikku midinetti” ja ”Ranskalaiset korot”, Jörgen Petersenin ”Liian vähän aikaa”, Juha Vainion ”Juhannustanssit”, The Adventuresin ”Letkajenkka”, Eeron ja Jussin ”Tahdon saaren”, Martti Innasen ”Elsa, kohtalon lapsi”, Georg ja Muska Babitzinin ”Senhän sanoo järkikin” sekä Antti Sarpilan ”Hellästi”. Lindströmin tunnetuimpia jazzsävellyksiä ovat esimerkiksi ”Pakaste”, ”Eric’s Tune” ja ”Vispilänkauppaa”.
Kaikkiaan Erik Lindströmin sävellyksiä on levytetty noin viisisataa. Lindström sijoitti aina sävelmiinsä joitakin jazzmausteita, jotka luovat kappaleisiin suomalaisesta perusiskelmästä poikkeavaa kansainvälistä tunnelmaa. Lindström noudatti kuitenkin sävellystyössään samaa periaatetta kuin Toivo Kärki, jonka mielestä “hyvä ralli on aika yksinkertainen”, joten jazzmausteita on ripoteltu sävelmiin varsin hillitysti. Lindströmin melodiat ovat helposti laulettavia, sillä niiden ääniala on varsin suppea eikä niissä ole juurikaan kromaattisia muunnesäveliä. Myös kappaleiden muotorakenteet ovat selkeitä, ja ne perustuvat useimmiten amerikkalaisen populaarisävelmän standardimuotoihin.
Lindström perusti yhdessä Rolf Kronqvistin kanssa Finndisc-levy-yhtiön vuonna 1963. Yhtiölle löytöihin kuuluivat muun muassa Juha Vainio, Irwin Goodman ja Martti ”Huuhaa” Innanen. Sen lisäksi Finndiscille levyttivät esimerkiksi Erkki Liikanen, Kai Lind, Tapio Rautavaara ja The Adventures. Lindström ja Kronqvist myivät yhtiönsä vuonna 1970 EMI:lle.
Erik Lindströmin merkitys Musiikkiarkisto JAPAn toiminnalle on ollut erittäin suuri. Lindström ehti elinaikanaan lahjoittaa JAPAlle runsaasti aineistoa. Lindströmin arkistoon kuuluu esimerkiksi nuottimateriaalia sekä valokuvia, kirjeenvaihtoa, valokuvia ja julisteita.
JAPAn yhteydessä toimii myös ”Erik Lindströmin rahasto”, jonka pääomaa Lindström kartutti ahkerasti lahjoituksillaan. Rahasto on jakanut vuodesta 2003 lähtien apurahoja nuorten suomalaisten jazzmuusikoiden ulkomaanopintoja varten. Apurahan ovat tähän mennessä saaneet Jussi Fredriksson, Olavi Louhivuori, Outi Tarkiainen, Verneri Pohjola, Ville Herrala, Aki Rissanen, Joonas Haavisto, Tuomas Timonen, Ville Vannemaa, Tuuli Ikonen, Panu Savolainen, Mikko Arlin, Olli Hirvonen, Artturi Rönkä ja Sami Nummela. Vuonna 2011 stipendiaatit julkaisivat Erik Lindström Awardees -nimellä CD-levyn ”Eric’s Tunes”. Lindström esiintyi itsekin levyllä.
Lindström sai valtion säveltaidepalkinnon vuonna 2003 sekä kultaisen Emma-palkinnon elämäntyöstä vuonna 2006. Hän jatkoi soittamista vielä 2000-luvullakin. Viimeiseksi keikaksi jäi 90-vuotisjuhlakonsertti keväällä 2012.
Erik Lindströmin elämästä ja musiikista voi lukea kirjasta ”Svengaten, Erik!” (Tammi), jonka Lindström kirjoitti vuonna 2005 yhteistyössä Juha Henrikssonin kanssa. Kirjaa on saatavissa JAPAn toimistosta: www.musiikkiarkisto.fi, 09-7570040.
Musiikkiarkisto JAPAn toimisto ja hallitus kunnioittavat suomalaisen populaarimusiikin ja jazzin grand old manin muistoa.