Home » Yleiset Uutiset » Kultti ry: Kaikkien lehtitilausten arvonlisävero pitäisi pudottaa nollaan

magazines-1449952437lq6

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n mielestä EU-maiden tuore päätös alentaa digilehtien arvonlisäverotusta ja Suomen hallituksen linjaus toimia sen mukaan ovat tervetulleita ja oikeita ratkaisuja.

Digilehtien tilausten arvonlisäveron laskeminen samaan kantaan muiden lehtien kanssa on hyvä alku, mutta Kultti ry:n näkemyksen mukaan tulisi Suomessa harkita koko veroluokan laskemista.  ”Nyt tehdyn päätöksen mukaan jäsenmaat voivat käyttää alennettua tai jopa nollan prosentin verokantaa lehtien verotuksessa. Tässä olisi nyt Suomen valtiovallalla mahdollisuus kädenojennukseen koko lehtikentälle:  Samalla kun medialle suunnitellaan erilaisia muita tukitoimia, lehtien arvonlisävero kannattaisi poistaa kokonaan”, ehdottaa Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen.

Suomessa painettujen lehtien tilaukset olivat vapaita arvonlisäverosta vuoteen 2011 asti. Sen jälkeen ne ovat olleet ensin yhdeksän ja sittemmin 10 prosentin kannassa. Digilehdet ovat koko ajan olleet  arvonlisäveron korkeimmassa luokassa. Digilehtien 24% arvonlisävero on asettanut ne muita lehtiä heikompaan asemaan. Tämä taas on osaltaan vaikeuttanut myös perinteisten lehtien sopeutumista digimurrokseen; esimerkiksi kulttuurilehtien puolella digimuotoisen jakelun kehittämiseen ei ole ollut korkeamman arvonlisäveron takia taloudellista kannustetta.

“Arvonlisäveron tuonti lehtitilauksiin oli alunperinkin koko mediakentän kannalta hyvin ongelmallista. Se vaikutti erittäin negatiivisesti lehtien toimintaedellytyksiin tilanteessa, jossa mediakustantamisen haasteet olivat muutenkin suuria perinteisten tilaajien ja mainosrahoituksen vähetessä”, toteaa Rantanen.

Jotta tulevaisuudessa voitaisiin taata korkealaatuisen kotimaisen mediasisällön tuotanto, on sekä painettujen että digilehtien arvonlisäverojen yhtenäistämisen lisäksi myös valtionavustusten määrät pidettävä riittävän korkeana. “Esimerkiksi kulttuuri- ja mielipidelehtien sektorilla veromuutoksen aiheuttamista tilaushintojen noususta seuranneet levikkipudotukset olivat suuria eikä lehtikuolemiltakaan vältytty.  Arvonlisäverovelvollisuutta  ei myöskään kompensoitu esimerkiksi lehdille jaettavissa valtionavustuksissa. Niiden kehitys ei muutenkaan ole vastannut alan kustannusten kehitystä”, sanoo Rantanen.

“Vuodelle 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi tukea kulttuurilehdille 961 100 euroa ja vuonna 2018 TAIKEn kautta kulkevaksi muutettu summa oli alhaisempi, 888 000 euroa”, muistuttaa Rantanen. “Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta median tilanteen huomioon ottaen avustuksen pitäisi kokonaisuudessaan ennemmin kasvaa kuin pysyä ennallaan. Monipuolinen tiedonvälitys, mielipidevapaus sekä jatkuva sivistystyö edellyttävät perinteisenkin lehtimedian aktiivisempaa tukemista valtiovallan taholta.”